Postikortin siivellä maailman ympäri

Huh, jopa oli aikaa vievä tuo viime viikon kurssitehtävä! Sujuvasti sain kaksi viikkoa menemään, ennen kuin  voin edes kuvitella kirjoittavani tätä blogiraporttia... Ensin en ollut tyytyväinen yhteenkään potentiaaliseen verkkoyhteisövaihtoehtoon ja kun lopulta valitsin yhteisön, siihen tutustuminen vei paljon aikaa... siksi että suurin osa asoista piti selvittää lukemalla pitkiä viestiketjuja. Tosin kirjautumisen jälkeen sain kullanarvoisia vastauksia "vanhoilta" jäseniltä. Lämmin kiitos kaikille heille!

Olen totaalisen hurahtanut postcrossaukseen, siis postikorttivaihtoon ventovieraiden kanssa ympäri maailmaa. Olen lähetellyt kortteja pian kolme vuotta. Käsieni kautta on maailmalle lähtenyt lähes 1400 korttia ja miltei yhtä paljon kortteja olen vastaanottanut, hyvinkin eksoottisista paikoista, esim. Vietnamista, Venezuelasta ja Kazakstanista. Tämän harrastuksen myötä olen huomannut, että Suomessa julkaistaan valtavasti upeita postimerkkejä ja meillä on mahtavat valikoimat hienoja postikortteja. Niitä on ilo lähetellä maailmalle!

Homma toimii niin, että ensin rekisteröidytään täällä ja sen jälkeen voidaan pyytää ensimmäinen osoite, johon kortti lähetetään. Korttiin kirjoitetaan ID eli tunnistenumero, jonka vastaanottaja kirjaa postcrossingin sivulle kortin saatuaan. Sen jälkeen oma osoite arvotaan jollekin postcrossaajalle jossakin maailmalla. Touhu on erittäin koukuttavaa!

23 asiaa -kurssitehtävän innoittamana kirjauduin nyt myös Postcrossingin foorumille. Siellä postikorttien lähettämisestä ja saamisesta innostuneet ihmiset ovat jalostaneet harrastuksestaan taidetta. Postcrossingin virallinen kieli on englanti ja kansainvälisellä foorumilla taitaa olla eniten viestiketjujakin. Eri mailla voi myös olla omat fooruminsa ja tutustuinkin ajanpuutteen vuoksi lähinnä Suomi-foorumiin, jota ymmärtää ihan omalla äidinkielellä.

Foorumilla toimitaan nimimerkkien takana, mutta vaikuttaa siltä, että aktiivisimmat jäsenet ovat tutustuneet muutenkin. Postcrossaajat on hyvin kirjava joukko erilaisia ihmisiä. Kaikki ovat samanarvoisia katsomatta ikään, rotuun, ihonväriin, uskontoon tai poliittiseen kantaan. Uskaltaisin väittääkin, että tämä harrastus on omiaan opettamaan meille kaikille suvaitsevaisuutta ja samalla siinä oppii kuin huomaamattaan maantietoa, uusia asioita maailmalta ja englannin kielen taitokin kohenee hauskalla tavalla. Postcrossing foorumin säännöissä korostetaan erityisesti sitä, että foorumilla täytyy käyttäytyä fiksusti, kohteliaasti ja ystävällisesti ja kaikenlainen rasistisuus, säädyttömyys, sivistymättömyys tai vihamielisyys aiheuttaa porttikiellon foorumille. Mielestäni tämä onkin yksi tämän yhteisön suurista plussista; ei tarvise pelätä asiattomia kommentteja omiin kysymyksiinsä tai muihin juttuhinsa.

Foorumilla käydään keskusteluja ja pelataan erilaisia postikorttipelejä (mm. tagit eli hipat, RR:t, lotteryt). Näissä peleissä on mahdollista saada itselleen kirjoitettuna ja postimerkillä varustettuna omia korttisuosikkeja. Itseäni houkuttelevat ehkä eniten miitit, eli postcrossaajien omat tapaamiset. Niitä on näköjään järjestetty suhteellisen usein eri puolella Suomea, mutta myös kansainvälisiin miitteihin voi osallistua, jos sattuu olemaan matkalla siellä, missä miitti on.

Mikä on mielestäni parasta? No, varmaankin se, että foorumilla olevat ihmiset ymmärtävät innostuksesi uusista hienoista postikorteista tai halusta kerätä jotain tiettyä teemaa tms., osaavat neuvoa uusia korttien ostopaikkoja ja jakavat auliisti muutakin tietoa. Näköjään ainakin postin toiminta ja postimaksut ovat kirvoittaneet viestiketjuja... Samanmielisten kanssa on helppo vaihtaa ajatuksia ja saada neuvoja. Nyt kun olen foorumin löytänyt, aion siellä pysyäkin!!

Voi ei. Tämä sepustus olikin vasta puolet kurssitehtävästä! Näköjään pitää vielä tutustua johonkin kurssitoverin esittelemään yhteisöön. Huoh. En jaksa enää tänään. Pitänee siis palata asiaan tuonnempana!