Nyt olisi syytä kirittää itseään ja spurtata kurssin loppusuoralle täyttä vauhtia. Tarkoitus oli suorittaa loput rästitehtävät pitkien pääsiäispyhien aikana, mutta jo torstaina saapunut kutsumaton vieras (flunssa) pisti kaikki suunnitelmat uusiksi. Tauti ei edelleenkään hellitä, mutta koska kuumettakaan ei ole, olen reippaana (?) töissä.
E-kirjoihin tutustuminen on kurssimme viimeinen tehtävä (juu juu, kolme muuta odottaa tekemättöminä vuoroaan) ja hyödyllinen. Kyllä meidän kirjastoalan ihmisten pitäisi tietää sähköisestä kirjasta enemmän! Muutamaa laitetta olen joskus käsissäni pitänyt, eikä ne kännykkää tai iPadia omituisemmilta tuntuneet. Yhtään kirjaa tai mitään pitempää tekstiä en ole laitteilta lukenut.
Olen ollut kovin sähkökirjavastainen, sillä en tykkää lukea pitkää tekstiä tietokoneen ruudulta. Se väsyttää silmiä eikä lukuasentokaan ole hyvä. Mutta nyt opin, että lukulaitteiden sähköinen muste ei väsyttäisikään silmiä kuten tietokone. Ja ruudulle saa heijastuksensuojan, jolloin aurinkokaan ei haittaisi. Se kuulostaa hyvältä! Noin niinkuin matkakäyttöä ajatellen. Ja voisihan laitteelle ladata matkaa varten monen monta kirjaa! Laitteet ovat myös näppärän kokoisia ja fontin kokoa voi säätää oman maun mukaan. Helppokäyttöisyydestä voidaan olla montaa mieltä... jollekin Nokian Lumia on toiminnaltaan selkeistä selkein, joku toinen taas haluaa kännykäkseen mahdollisimman yksinkertaisen version. Opettelemalla pääsee varmasti haasteellisemmenkin ohjelmiston herraksi.. tai Metsänhengen tapauksessa rouvaksi.
Todellisuudessa en ulkomaille suuntautuvilla matkoillani ole hirmuisesti joutanut lukemaan. Ehkä kirjaston poistomyynnistä hankkimiani pokkareita yhden tai kaksi. Kirjat olen sitten surutta jättänyt jälkeeni toivoen niiden ilahduttavan myös muita matkustavaisia. Eli en ole kokenut kirjojen kuskaamista mitenkään vaivalloiseksi. Hieno, uutuuttaan kiiltelevä lukulaite sitä paitsi voisi kiinnostaa pitkäkyntisiäkin enemmän kuin vanhat pokkarini... joten aion edelleen lukea reissuillani perinteisiä paperisia kirjoja! Jos joku sattuisi kirjan luvatta lainaamaan, ei se aiheuttaisi suurtakaan harmistusta.
Sähköisen kirjan yleistyminen on hidasta. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Uusien kotkotusten oppiminen vie aikaa ja siihen pitää olla halua. Itselleni valkeni nyt tuota oppimateriaalia lueskellessani, että lataajalla olisi oltava käytössään tietokone, jossa on nopea nettiyhteys mielellään ihan laajakaista, että kirjan lataaminen yleensä onnistuu. Se on ehkä itsestäänselvyys, jota en vain ollut tullut ajatelleeksi. Tällaisia "hups, enpä tullut ajatelleeksi" -asioita on varmasti monta muutakin. Esim. se, että lataa tiedoston sellaisessa muodossa, että oma laite osaa sen sitten tulkita luettavaan muotoon.
Omassa kirjastossamme ei ole lukulaitteita lainattavissa, sähköisiä kirjoja meiltä kyllä voi lainata. Häpeä myöntää, etten ole kokeillut.... Kunhan laitteet vielä kehittyvät ja hinnatkin samalla halpenevat, olisi ehdottomasti meillekin lukulaitteita saatava kokoelmiin. Toivottavasti ajan kuluessa myös erilaisiin formaatteihin saadaan jotain tolkkua ja yhteneväisyyttä.
Serkullani on ulkomaalainen vaimo, joka onnellisena kertoi ostaneensa lukulaitteen, jossa on 300 kirjaa hänen omalla äidinkielellään. Silloin ensimmäisen kerran havahduin sähkökirjan kätevyyteen. Jos jostain syystä joutuisin oleskelemaan kuukausikaupalla tai jopa loppuelämäni (Luoja minua siltä varjelkoon!) vieraassa maassa ja pelkää vierasta kieltä ja puhetta ympärilläni, rakastaisin pientä lukulaitettani, joka voisi viedä minut takaisin omieni pariin sanojen voimalla.
Sähköinen kirja on varmasti tulevaisuutta. Lukion ensimmäisellä luokalla opiskelevalle lapselleni olisin mielihyvin hankkinut osan oppikirjoista sähköisenä, jos se olisi ollut mahdollista ja jos hinta olisi kilpailukykyinen. Netistä voi jo ladata satoja klassikkokirjoja maksutta ja kirjastoistakin voi lainata etenkin opiskelumateriaalia. Siinä vaiheessa, kun myös uutuudet ovat kohtuuhintaisia ja helposti ladattavissa, e-kirjan kukoistuskausi alkanee.
PS: Pitikin vielä mainitsemani, että opiskelumateriaalissamme oli linkki http://www.sahkokirja.fi/ -sivustolle. Näinkin teknisten laitteden kehitys lienee kohtalaisen nopeaa ja noita sivuja on päivitetty viimeiksi vuonna 2010. Eli ei ehkä enää ihan ajantasaista informaatiota...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti